Oppimis- ja opetusprosessin kuvaus
 
 

Tutkinto: Lähihoitaja
OPS:n alue:  Hoito ja huolenpito; aseptinen toiminta hoitotyössä
Lisätietoja: marjo.tauriainen@tt.tampere.fi, anna.kulmala@tt.tampere.fi
 

Tuotettu oppimateriaali soveltuu käytettäväksi ammattitutkintokoulutuksessa, ammatillisessa lisäkoulutuksessa sekä ammattikorkeakoulujen terveysalan hoitotyön opetuksessa.
 

Pedagoginen tausta-ajatus:
Taustalla on konstruktivistinen oppimiskäsitys, jonka mukaan uusien tietojen oppiminen on aina oppijan aktiivinen prosessi.
 

Kehittämistyön tavoite:
Tarkoituksena on

  • edistää tietoverkon käyttämistä opetuksessa ja opiskelijoiden omaehtoisessa opiskelussa
  • edistää opiskelijoiden itsenäistä tiedonhakua, tiedon käsittelyä ja soveltamista
  • mahdollistaa ns. pehmeä lasku työssä oppimiseen aidossa hoitotodellisuudessa
  • lisätä opiskelun mielekkyyttä ja opiskelumotivaatiota
Opiskelijoiden oppimiselle asetetut tavoitteet:
  • Opiskelija osaa huolehtia henkilökohtaisesta hygieniastaan niin, ettei aiheuta tartuntoja
  • Opiskelija tuntee aseptisen toiminnan periaatteet hoito- ja huolenpitotyössä
Käytetty oppimisalusta: Web -CT
 

Opetus- ja oppimisprosessin toteutus ja tuotokset:

Miten verkkoa käytettiin kyseisen kokonaisuuden opetuksessa oppimisen tukena?

Verkkoon tuotettiin opiskelumateriaalia http://www.tao.tampere.fi/eta/sote1/ . Materiaali sisältää kirjallista ja havainnollista tietoa aseptiikan perusteista, linkkejä ja sanaston käytetyistä vierasperäisistä sanoista. Opiskelijat opastettiin käyttämään materiaalia ja WebCt -oppimisalustaa oppimisensa tukena. Oppimisalustan keskustelupalstalle opettaja laati tehtäviä, joihin opiskelijat yksin tai yhdessä etsivät ja miettivät vastauksia. Vastauksia kommentoivat muut opiskelijat ja opettaja.

Keskustelupalstalla on käyty hyvin vilkasta keskustelua (n. 300-550 viestiä / opiskeluryhmä), josta seuraavassa  esimerkkejä:

Viestissä 1 opettaja kirjoittaa aloitustehtäväksi:
Miten lähihoitajana voit ehkäistä infektioita ja niiden leviämistä?

Viesti 2
Lähihoitaja pesee kätensä huolellisesti, sekä käyttää työpukua. Lisäksi kaikkien työvälineiden tulee olla puhtaita...Ja korut olisi hyvä jättää pois, varsinkin sormukset joiden alle helposti voi jäädä bakteereita.

Viesti 3
Lähihoitaja voi ehkäistä infektioita pesemällä käsiä usein ja huolellisesti, desinfioimalla, käyttämällä suojakäsineitä ja hoitamalla muutenkin käsien ihoa.

Viesti 4
huolehtimalla omasta hygieniasta. MILLÄ KEINOILLA LÄHIHOITAJA EHKÄISEE KOSKETUSTARTUNTAA?

Viesti 5 (vastaus viestiin 4)
Pitämällä huolta hygieniastaan...mm.pesemällä usein käsiään, pitämällä kyntensä lyhkäsinä, ei käytä kynsilakkaa, eikä koruja. Pitää hiuksensa kiinni jos mahdollista...

Viesti 7 (vastaus viestiin 4)
Käsien osalta: Käsienpesu ja desinfiointi on tietysti tärkeää, ei koruja eikä kynsilakkaa ja kynnet on pidettävä siisteinä ja lyhkäisinä(ei saa olla lohkeamia...). Mutenkin käsien iho tulisi hoitaa hyvin sillä jos iho on kuiva niin silloin käsienpesu työssä, kuivattaa sitä entisestään.Ja jos tulee haavoja niin niiden hoitoon on kiinnitettävä erityistä huomiota...

Viesti 8
Pesee käsiään usein, käyttää puhtaita vaatteita, pitää yleensäkin puhtaudesta huolta, ei koruja, lyhyet kynnet ei kynsilakkaa. Mut joo... Mitä tarkoittaa plasmasterilointi?

Viesti 9
Infektioiden ehkäisyyn vaikuttaa myös se missä järjestyksessä toimii. Työvälineet keräätään kärryyn, mielummin kerralla eikä niitä lähdetä välillä hakemaan jos ei ole pakko. Eli huolellinen valmistelu on tärkeää.
Aseptinen työjärjestys on tärkeä eli se että toimii puhtaammasta työstä likaisempaan.

Viesti 10
Lähihoitaja voi ehkäistä infektioita pesemällä käsiään, pitämällä puhdasta työasua, hiukset kiinni, korut pitää jättää myös pois.
KYSYMYS: Pitääkö työasu vaihtaa joka kerta puhtaaseen jos se sotkeentuu pahasti vaikka kolmekin kertaa työvuoron aikana??

Viesti 11
vastaus X:n kysymykseen: Ainakin mun mielestä pitää vaihtaa työasu aina kun se sotkeentuu. Vaikka se oliskin kolme kertaa päivässä.

Viesti 12
Vastaus X:lle: Jos puku sotkeentuu pahasti niin kyllä kai... Mut jos siihen tulee pieni tahra, vaihto ei varmaan ole välttämätön. Mun mielipide, en tiä onko asia silti näin...

Viesti 13
Kaikkein tärkeintä on huolellisesti suoritettu käsien pesu ja muutenkin henkilökohtaisesta hygieniasta huolehtiminen. Korut pitää ottaa pois monestakin syystä, ensinnäkin ne keräävät bakteereja ja toiseksi korut, esim. sormukset saattavat rikkoa potilaan ihon. Ja kynnet pitää leikata lyhyiksi, etteivät ne vahingoita potilaan ihoa. Pitkät kynnethän voivat myös rikkoa hanskat, joten siinä on myös infektiovaara...

Viesti 14
Jos hoitajalla on esim. haava kädessä niin sehän vaikuttaa siihe miten toimii ihan tavallisissakin toimissa. Jos on vaikkapa laastari kädessä niin siiloin pitää varmaan käyttää käsineitä koska laastariin tarttuu likaa... Ja vaikka laastari riittäisi suojaamaan hoitajan pientä haavaa omasta mielestä riiittävästi, niin laastari ei silti ole tarpeeksi hygieninen pelkästään.

Viesti 15
Lähihoitaja voi ehkäistä infektioita työssään huolehtimalla henk.koht hygeniastaan. Kädet pitää pestä hyvin ja täytyy olla lyhyet kynnet ettei bakteereja pesiydy niin helposti. Hoitajalla täytyy myös olla puhtaat työvaatteet! Potilaiden petivaatteet täytyy vaihtaa usein ja huoneita tuulettaa...

Viesti 16
kysymys: entäpä sitten jos esim. toimenpiteen aikana hanska repeää? Mitä silloin olisi tehtävä?

Viesti 17
Joka tapauksessa hanska pitää vaihtaa ehjään, mutta pitääkö kädet desinfioida siinä välissäkin?

Viesti 18 (Opettajan viesti)
Tuliko päiväkodissa opiskelemassa ollessanne vastaan aseptiikka-asiaa?

Viesti 19
tuli ainakin käsienpesusta että joka kerta ennen kun mentiin syömään piti käydä pestä kädet..myös aivastaessa yms..

Viesti 20
Tulee ensimmäisenä päiväkodin aseptiikasta mieleen lasten potalla käynti.  Lapsilla oli omat potat ja pottia säilytettiin lasten wc:n nurkassa olevassa hyllyssä. Potat tyhjennettiin wc-pönttöön ja huuhtaistiin käsienpesu hanasta ja vesi kaadettiin pönttöön. Mielestäni tämä ei ollut ihan ok koska jos lapset    pääsivät itse pesemään kätensä he "lääppivät" lavuaaria ja siinä oli heidän käsienpesu. Ja jos lavuaarinreunoilla oli vielä pissaa.... Potat desinfioitiin viikon lopussa ja jos joku hoitajista laiminlöi potan huuhtelut haju oli...

Viesti 21
siellä päiväkodissa missä olin harjottelemassa, lapsilla ei ollu omia pottia, vaan yhteisiä pottia säilytettiin sellaisessa matalassa hyllyssä. Pottien huuhtelua varten oli erillinen allas, joka oli sen verran korkella etteivät lapset ylettyneet sinne. tämä systeemi toimi mielestäni hyvin, mutta en oikein tiedä kuinka hygieenista se oli lopujenlopuksi.

Viesti 22
X:n päiväkodissa kaikilla lapsilla oli omat potat ja ne pestiin huolellisesti kerran viikossa. osa lapsista kävivät jo pytyllä.

Viesti 23
Meidän päiväkodissa lapsilla oli yhteiset potat joita käytti kaikki lapset. Ne huuhtaistiin joka kerran jälkeen ja päiväkotipäivän jälkeen ne pestiin paremmin, tosin samassa altaassa kun lasten pyllypesutkin. Käsienpesu hoidettiin eri lavuaarissa ja kaikki lapset pesi ketjussa sama hoitaja ettei muiden tarvinnut "sotkea itseään". Lasten lelut pestiin kerran viikossa (lapset 1-3v) kuolasta yms... Muuten jos hampaita vaihtava lapsi ja toinen lapsi tuli yhtäaikaa syliin ei kuitenkaan voinut sille mitään, että hampaita vaihtavan lapsen kuolaa ei olisi mennyt toiseen lapseen... Tosi hygieenistä mutta minkäs teet..

Viesti 24
Ja tästä samasta aiheesta on myös,että monessa päiväkodissa kun lapset istuu siellä ruokapöydässä, niin lusikat ja haarukat vaihtuu sujuvasti ja välillä on kädet toisten ruoassa. Sitä ruokailua valvoo usein vain yksi täti kerrallaan.Joten pöpöt kyllä vaihtuu päiväkodeissa melko tehokkaasti!
 

Oppimisalustalle oli laadittu runsaasti self testejä, joiden avulla opiskelijat testasivat tietojaan opiskelun eri vaiheissa.  Testiin vastaamisen jälkeen opiskelija sai välittömästi palautteen suorituksestaan.  Mikäli vastaus oli väärin, opiskelijaa neuvottiin tiedon lähteille.

Esimerkkejä testikysymyksistä:
Jätehuolto:
1. Sairaalajäte:
Sairaanhoidossa ja terveydenhuollossa syntyvästä jätteestä on tavallista yhdyskuntajätettä:
a) 50 %
b) 80 %
c)  yli 90 %
Opiskelijalle annettava yleinen palaute vastaamisen jälkeen:
Yli 90 % sairaanhoidossa ja terveydenhuollossa syntyvästä jätteestä on todella tavallista yhdyskuntajätettä.
2. Yhdyskuntajäte
Mitkä seuraavista jätteistä ovat tavallista yhdyskuntajätettä?
a) Käytetyt sidetarvikkeet
b) Käytetyt taitokset
c) Tyhjät veripussit
d) Injektioneulat
e) Injektioruiskut
Opiskelijalle annettava yleinen palaute vastaamisen jälkeen:
Injektioneulat ovat terveydenhuollon erityisjätettä, särmäisjätettä, mikä on kerättävä läpäisemättömiin, riittävän tukeviin, suljettaviin pakkauksiin, joissa ne kuljetetaan kaatopaikalle.
3. Särmäisjätteen keräys
Voiko kertakäyttöisiä kanistereita ja muovipulloja uusiokäyttää särmäisjätteen keräysastiana?
a) kyllä
b) ei
Opiskelijalle annettava yleinen palaute vastaamisen jälkeen:
Ovat hyviä särmäisjätteen keräysastioina, koska eivät mene rikki.
 

Millaista materiaalia käytettiin ja/tai tuotettiin?

Tuotettu materiaali sisältää kirjallisen selvityksen lisäksi runsaasti havainnollistavia kuvia.
 

Miten opiskelijoitten oppimisen prosessi rakentui verkossa / muuten?

Tervetuloa -sivu laadittiin herättämään mielenkiintoa aiheeseen.

Ajatuksena oli, että opiskelijat motivoituvat tiedostamalla ristiriidan omien tietojensa ja taitojensa sekä lähihoitajan työssä tarvittavien aseptisten taitojen välillä. Tällaisen mielenkiinnon herättyä opittavaan ainekseen opiskelijat lähtivät etsimään ongelmalleen ratkaisumallia. He tutustuivat ensin opettajan ohjauksessa oppimisalustan ja opintokokonaisuuden sisältöihin sekä käytettäviin oppimismenetelmiin.

Orientaatioperustan synnyttyä opiskelija hahmotti miten lähtee ratkaisua etsimään. Osa oppijoista teki sisällöstä muistiinpanoja, osa tulosti sisältöä, osa teki ensin self -testejä lähtötasonsa arvioimiseksi ja osa surffasi sisältöalueella tietoja etsiäkseen.

Opettaja ohjasi oppimista keskustelualueelle laatimiensa kysymysten avulla. Etsittyään tietoa opiskelijat palasivat keskustelualueelle,  esittivät omia vastauksiaan, kommentoivat toisten vastauksia, herättivät uusia kysymyksiä. Opettaja seurasi oppimista keskustelupalstalla sitä ohjaten. Keskustelualueen ajateltiin olevan foorumi, joka muuttaa aikaisempaa ajattelu- ja toimintamallia.

Kun oppijat hallitsivat keskustelualueella esim. käsien pesun- ja desinfioinnin, eritetahradesinfektion, steriilin pöydän puhdistamisen, desinfioivan pesukoneen käytön ja steriilien käsineiden pukemisen ja riisumisen - lähdettiin uutta mallia soveltamaan harjoitusluokkaan.

Harjoitusluokassa ryhmät testasivat  teoriassa oppimaansa, arvioivat omaa ja toisten työskentelyä ja korjasivat tarvittaessa toimintaansa. Aseptisen työskentelyn toteutumista arvioidaan vielä myöhemmin muilla hoito- ja huolenpitotyön oppitunneilla sekä  työssäoppimispaikoilla.

Self -testien avulla opiskelijat pääsivät verkkoympäristössä kontrolloimaan oppimiaan asioita.

Kurssin päätteeksi järjestettiin perinteinen kirjallinen koe sekä kokeen palautus.
 

Miten opiskelijat toimivat verkossa oppimisen edistämiseksi / muuten?

Opiskelijat olivat aktiivisia keskustelualueen käyttäjiä. Opiskelijat tekivät sisällöstä itselleen muistiinpanoja, jonkin verran myös tulostivat materiaalia. He vertasivat oppikirjassa olevia tietoja verkossa oleviin sisältöihin. Näin he täydensivät ja ajan tasaistivat kirjatietoa.

Linkkien avulla opiskelijat pääsivät sisältöihin, joiden tuntemisesta heille on myöhemmässä opiskelun vaiheessa apua.
 

Mitä opiskelijat tekivät verkossa oppimisen osoittamiseksi / muuten? Miten arvioitiin?
Opiskelijat etsivät tietoa, keskustelivat annetusta aiheesta keskustelupalstalla ja testasivat tietojaan self -testien avulla.

Arvioinnissa huomioitiin aktiivisuus verkossa, näyttö harjoitustunnilla ja kirjallisen kokeen tulos. Opintokokonaisuus arvioitiin asteikolla T(1) - K(5).
 

Miten oppijat saivat ohjausta ja palautetta?

Opiskelijat saivat opettajalta ohjausta ja palautetta keskustelualueella ja harjoitustunnilla sekä palautteen kirjallisesta kokeesta.  Vertaispalautetta opiskelijat saivat toisiltaan keskustelualueella ja harjoitustunneilla demonstraatioiden onnistumisesta  sekä ryhmäläisten esittämien tarkentavien kysymysten avulla.
 

Miten opettaja toimi verkossa prosessin aikana / muuten?

Opettaja toimi oppimisten ohjaajana. Ohjaus tapahtui keskustelupalstan ja kalenterin avulla.
 

Millaisia olivat työelämä- tai muut yhteydet?

Materiaalin laatimisessa oltiin tiiviissä yhteydessä työelämään. Materiaalissa se näkyi uusimpana tietona ja monina linkkiyhteyksinä. Saman virtuaalimateriaalin käyttöä jatkettiin opiskelijoilla mm. hoitotyön toimintojen opintokokonaisuuden opiskelussa.
 

Miten resurssoitiin?

Opetus toteutettiin  lähiopetuksena opetussuunnitelman mukaisesti.
 

Arviointi:
Millaista palautetta oppijat, opettajat, työelämän edustajat ja muut sidosryhmät ovat antaneet kokeilutoiminnasta, sen tuloksista ja vaikutuksista.

Opiskelijoiden kokemuksia:

  • sisällössä kerrottu tärkeät ja keskeiset asiat
  • oppimisympäristö tukee opiskelijan omaa toimintaa
  • omaa toimintaa tukeva oppimistapa on vaikea omaksua
  • aihe esitetty mielenkiintoisesti, vastaa odotuksiin
  • valinnaisia etenemisreittejä on riittävästi
  • käyttövarma, helppokäyttöinen
  • opastava, looginen
  • paljon havainnollisia kuvia
  • kuvien värit luonnollisia
  • suosii opiskelijoita, joilla kotona mahdollisuus käyttää internettiä


Opettajan kokemuksia:

  • opiskelijoiden koetulokset paranivat (verrattuna perinteiseen luento-opetukseen)
  • uuden opiskelutavan sisäistäminen vie opettajaltakin aikaa
  • opiskelijoiden motivaatio aiheeseen parani
  • nuorisoasteen opiskelijat tarvitsivat yllättävän vähän ohjausta WebCt-ympäristön käytössä
  • antaa mahdollisuuden monimuotoistaa opetusta
  • vastaa elinikäisen oppimisen haasteisiin
  • työläs, mutta kokemus helpottanee jatkossa
  • opettajalta täytyy löytyä jämäkkyyttä saada opiskelijat ymmärtämään, että opettaja on oppimisen ohjaaja, ei valmiin tiedon jakaja
  • opetuksen suunnittelussa tulee huomioida erilaisia ajoituskysymyksiä: opiskelijat eivät jaksa työskennellä tietokoneen ääressä useaa tuntia pidempään yhtäjaksoisesti
  • pääosin tietokoneella työstäminen tulisi ajoittaa aamupäivään
  • opettajan kannatta  miettiä millaisia kysymyksiä keskustelupalstalle vie
  • opettajan tulee myös suunnitella laatiiko keskustelualueelle yhden vai useampia kysymyksiä samanaikaisesti


Miten palautetta kerätty?

Palautetta kerättiin kaikilta mukana olleilta opiskelijoilta kyselykaavakkeella (n.100 kpl).
 

Yhteenveto kokemuksista ja niiden arvioinnista (millaisia kokemuksia saatiin, kenen kannalta hyvät/huonot kokemukset, toimivat ratkaisut, ongelmat, onnistumiset/epäonnistumiset, aine-, aihe-, alakohtaiset erityispiirteet jne

Opiskeleminen ja oppimisen ohjaaminen tällaisessa oppimisympäristössä oli kaikille uutta. Sen suunnittelemiseen ja opiskelumenetelmän ymmärtämiseen kului aikaa niin opettajalta kuin opiskelijoiltakin.

Muut kokemukset ovat jo yllä tulleet esille.

Tampereen terveydenhuolto-oppilaitos Tavoitteet ja arviointi
Oppimisympäristön etusivuTervetuloa-sivu Sisältö Tekijät
© 2002 Tampereen kaupunki
Tampereen ammattiopisto/Tampereen terveydenhuolto-oppilaitos