Tekstiilin tyttö
 


 

Etusivu > Puuvilla > Finlayson Tampereella: yhteiskunnallinen toiminta

 

Finlayson Tampereella

  Puuvillan matka Amerikasta
  Paalista langaksi
  Puuvillalangasta kangasta
Finlayson Tampereella
- toiminnan käynnistyminen
- yhteiskunnallinen toiminta
Lähteet

Finlaysonin yhteiskunnallinen toiminta

James Finlayson perusti myös lastenkodin kerjääville, kierteleville lapsille. Lastenkodin lapsia kasvatettiin työntekoon ja heille opetettiin neulontaa ja kankaankudontaa Finlaysonin kotona. Vähän vanhempina lapset saivat työskennellä tehtaassa helpoissa työtehtävissä.



Tehtaassa työskenteleville lapsille oli myös oma Finlaysonin koulu. Mamselli Hydenin koulussa tytöt opettelivat päärmäystä, nypläystä ja helmiompelua. Pisimmälle edenneet kirjoivat hengellisiä kuvia esittäviä tauluja.

Nuorimmille työntekijöille, joilla ei ollut kotia kaupungissa, Finlayson tarjosi tyttökodin. Tytöt maksoivat kuuden markan viikkomaksun asumisestaan, joka sisälsi täyden ylöspidon. Palkasta jääneet rahat sijoitettiin jokaisen omalle pankkitillille, mutta rahat tytöt saivat itselleen vasta silloin kun muuttivat pois Sitkasta. Päivät tytöt työskentelivät tehtaassa ja työpäivän jälkeen ompelijatar opetti heitä tekemään käsitöitä. Tytöt paikkasivat ja korjasivat pitovaatteitaan, heidän uudet vaatteensa olivat ompelijattaren ompelemia. Kahdeksantoista vuotta täytettyään tyttöjen oli lähdettävä Sitkasta. Mukaansa he saivat petivaatteet (patjan, peitteen, pieluksen ja lakanan) ja pyyheliinan. Pitovaatteiksi he saivat talvipäällystakin, kaksi paria kenkiä ja sukkia, kolmet alusvaatteet sekä kaksi pukua. Tekstiilien lisäksi tytöt saivat mukaansa raamatun ja pankkikirjan, johon oli talletettu palkka, mikä jäi jäljelle täysihoidon maksamisen jälkeen.