|
|
||||
| Kirsti Suonsyrjä© uskontoNETTIet etiikka Raamattu kirkot maailmanuskonnot elämänkatsomustieto | ||||
|
Tehtäviä |
Alustus
keskustelun pohjaksi koulun etiikan oppitunnille 2003 Viime vuosina on Suomessakin alettu keskustelemaan liike-elämän etiikasta. Etenkin yrityksissä on herännyt kiinnostusta tätä kohtaan. Tämä ilmenee nykyään monissa asioissa. kuten toimintaperiaatteiden määrittelyssä ja keskustelussa ympäristön hyvinvoinnista. Nykyään yritykset haluavatkin lisää opetusta liike-elämän etiikasta. Liike-elämän
etiikan kolme osa-aluetta Liike-elämän etiikka voidaan jakaa kolmeen aihepiiriin. Voidaan pohtia yksilön, yksittäisen ihmisen moraalista vastuuta. Tällöin käsitellään arvoja työntekijän, toimihenkilön tai johtajan näkökulmasta. Toisessa osa-alueessa pohditaan yksittäisten yritysten arvoja. Tällöin pohditaan asioita kuten ympäristönsuojelu, henkilöstön kohteluun, tuoteturvallisuuteen ja mainontaan. Voitaneen siis sanoa, että toinen osa-alue liittyy kokonaan käytännön asioiden toteuttamiseen. Kolmannessa osa-alueessa pohditaan etiikkaa poliittisissa, taloudellisissa ja lainsäädännöllisissä asioissa, eli käsiteltävä osa-alue on liike-elämän vastuun selvittämistä niitä yhteiskunnallisia rakenteita ja instituutioita kohtaan, joiden parissa yritykset toimivat. Etiikan puitteissa ei ole samantekevää, millaisissa puitteissa liike-elämä toimii, sillä poliittiset, taloudelliset ja lainsäädännölliset tekijät voivat joko ehkäistä tai edesauttaa eettisten näkökohtien huomioonottamista. Yritysten arvot Suomessa liike-elämän etiikka näyttää lähinnä tarkoittavan keskustelua yritysten arvoista. Yritysten johtajat näyttävät ajattelevan, että eettisen vastuun ottaminen tarkoittaa arvojen uudelleen muotoilemista. Arvoissa muotoillaan siten, että henkilöstökin joutuu noudattamaan niitä. Yritysten arvot ovat samanlaiset joka paikassa, mutta niitä ei kuitenkaan noudateta. Liike-elämän
etiikka ja maailmantalous Usein tiedostettuna ongelmana on miten yksittäinen yritys voi noudattaa, kun globalisaatio rynnii päälle ja peli säännöt määritellään maailmalla. Globalisaatio heikentää yksittäisten yritysten arvojen noudattamista, koska jos halutaan pärjätä maailmalla, on mentävä siitä, josta on aita on eettisesti matalin. Maailmalla hyvin tunnettu liike-elämän etiikasta kirjoja kirjoittanut David Korten kertoo uusimmassa teoksessaan Maailma yhtiöiden vankina. Eri alueiden avautuessa maailmantaloudelle yhtiöt mitä todennäköisemmin ottavat hyödyn eri alueiden eroista käyttämällä hyväksi niiden edullisimpia puolia suhteessa palkkoihin, markkinointimahdollisuuksiin, työsäädöksiin, veroihin ympäristösäädöksiin, paikallisiin palveluihin ja voimavaroihin. Arvostelijat eivät usko yritysten tai johtajien ponnisteluihin etiikan alueella. Kortenin mukaan yritysjohtajat eivät voi toteuttaa eettisiä arvojaan, koska julma yritys maailmassa tämä ei tuota muuta kuin tappiota. Arvoja noudattavat nimetään nössöiksi, eikä heidän kanssaan käydä kauppaa. Varsinkin tällä hetkellä Euroopan unioni ja erityisesti sen rahaliitto tarjoaisi erittäin hyvät mahdollisuudet yhteisten pelisääntöjen määrittämiseen. Koska EU valvoo EU maiden kauppaa, miksi se ei voisi valvoa yhteisten sääntöjen noudattamista. Ennen kaikkea yhdestä asiasta voidaan olla varmoja. Maailman laajuinen talous ja kauppa vaatii globaaleja arvoja. teksti perustuu Marjaana Kopperin teokseen Liike-elämän etikka ja talouden globalisaatio. Bisnesetiikan
historia Bisnesetiikan juuret löytyvät n. 6000 vuoden takaa sumerilaisilta, mutta ensimmäisenä varsinaisena taloustieteilijänä voidaan pitää Aristotelesta, jonka mukaan liike-elämässä on kaksi lajia: 1. oikonomia eli taloudenhoito, joka on tilayhteisön hoitamista, kotitaloudelle välttämätöntä kaupankäyntiä. 2. khrematiske eli rikkauden hankkimistaito on voitontavoittelua, bisnestä sanan varsinaisessa merkityksessä. Rikkauden tavoittelu ja taloudenhoito eroavat siinä, että rikkauden tavoittelu ei ole ollenkaan hyve. Kristinuskossa bisneksen harjoittaminen oli pahe. Jeesus tuhosi rahanvaihtajien pöydät Jerusalemin temppelissä. Paavalin ja sittemmin Tuomas Akvinolaisen asenne liiketalouteen oli Jeesuksen esimerkin mukaan vahvasti kielteinen. Bisneksen harjoittaminen hyväksyttiin vasta protestanttisessa kalvinismissa ja ennen kaikkea Adam Smith teorioissa. Smith esitti teoriansa vuonna 1766 kirjoittamassa kirjassaan Kansojen varallisuus, joka käännettiin suomeksi 1933. Merkittäviä
teoksia bisnesetiikan historiasta Aristoteles: Politiikka, Aristoteleen teokset VIII Max Weber: Protestanttien
etiikka ja kapinalismin henki
|
|||