Japanilaiset kirjainmerkit

Kirsti Suonsyrjä©  uskontoNETTIet   maailmanuskonnot  kirkot   Raamattu   etiikka   elämänkatsomustieto

 

Tehtäviä

Linkkejä

  Viola Helminen Ristinarkun viestintä 2007

Japanissa on monia uskontoja. buddhalaisuus, kungfutselaisuus ja shintolaisuus elävät rinnakkain ja yhteen kietoutuneina. Mutta suurin osa on shintolaisia. Japanilainen voi samanaikaisesti olla useamman uskonnon kannattaja.


.Erikoisin piirre Japanissa on järjestelmä, jolla kieltä kirjoitetaan, käytössä nimittäin ovat samanaikaisesti neljät eri kirjainmerkit. Niistä vaikeimmin opittavia ovat kiinasta lainatut, sanojen merkitykseen viittaavat merkit, joista Japanissa käytetään nimeä kanji. Yhdeksänluokkaisen peruskoulun käyneen japanilaisen tulee oppia niitä vajaat 2000. Mutta sen lisäksi hänen on opittava kahdet äännepohjaiset kirjaimistot, joista toisesta käytetään nimitystä hiragana, toisesta katakana. Hieman yksinkertaistaen voidaan sanoa, että molemmat ovat tavukirjoitusta, jossa jokainen kirjain on tavun merkki.

Länsimaalaisille japanin kielessä lienee vaikeinta oppia kiinalaisperäiset kanji-kirjoitusmerkit, joita on jopa kymmeniä tuhansia. Japanin opetusministeriö on kuitenkin määritellyt yleisimmät kanjit, joihin kuuluu 1 945 kirjoitusmerkkiä. Suomalaiselle puhujalle japani on suhteellisen helppo kieli oppia, jos oppii kirjoitusjärjestelmän. Vastaavasti monet Suomessa asuvat japanilaiset pitävät suomen kieltä helppona kielenä oppia.

Pitkä vokaali merkitään viivalla ja kaksoiskonsonatti tsu- merkillä. Pitkä o kirjoitetaan joko oo tai ou.
Lisäksi voidaan käyttää länsimaista kirjoitusta.
Konsonantit eivät n:ää lukuun ottamatta esiinny kirjoituksessa yksinään.
Avustava u katoaa usein puheessa; siten esim. katakanoilla kirjoitettu ri su to lausutaan risto.
Helsinki joudutaan kirjoittamaan katakanoilla he ru shi n ki; joulu taas on ku ri su ma su (christmas).

Japanin kieliopin merkittävin ominaisuus lienee teeman käsite. Teemalla merkitään lauseen aihetta ja se säilyy samana virkkeestä toiseen ellei sitä erikseen muuteta:

これはペンです。 Kore wa pen desu. Tämä (teema) kynä on. "Tämä on kynä."
赤いですか? Akai desu ka? Punainen onko? "Onko [tämä] punainen?"
赤いです。 Akai desu. Punainen on. "[Tämä] on punainen."

Teemaa merkitään は-partikkelilla, vrt. subjektin が-partikkeli.


Huom. luetaan oikealta vasemmalle

Minasoko wo
Mite kita kao no
Kogamo kana

"Vedenpohjatkin
olen nähnyt" ylpeilee
sorsanpoikanen.

Joso (1662-1704)

 

 

 

shintolaisuus